Vastuullisuusraportoinnin vaatimukset kasvavat vauhdilla
Taksonomia-asetus, muun kuin taloudellisen tiedon direktiivin muutos ja uusi GRI-raportointistandardi – näiden entistä tiukempien raportointivaatimusten tavoitteena on varmistaa, että yritysten antaman vastuullisuustiedon laatu kasvaa.
Samalla lisääntyvä sääntely ja useat erilaiset standardit ja raportointijärjestelmät aiheuttavat melkoista päävaivaa vastuullisuusraportoijille. Aiemmin toistettiin ajatusta, että yritys on vastuullinen vasta, kun se tekee enemmän kuin mitä laki edellyttää. Tulevien muutosten jälkeen lain vaatimukset asettavat riman jo hyvin korkealle erityisesti listatuille yrityksille.
Yritysten sidosryhmiltä tuleva vaatimus vastuullisuuden kehittämiseen ja siitä raportointiin kasvaa jatkuvasti ja myös sääntely kiristyy. EU-komissio antoi lisäaikaa jatkossa noin 700 suomalaista yritystä koskevan kestävyysraportoinnin direktiivin voimaantulolle ja GRI:n kaikkien toimialakohtaisten standardien valmistumiseen menee vielä vuosia. Suomalaiset yritykset ovat jo keskimääräisesti hyvällä tasolla vastuullisuusraportoinnissa. Monet keskisuuret ja pienet yritykset täyttävät lain velvoitteet, vaikkeivat ne niitä vielä koske. Usein paine lisäraportointiin tuleekin sidosryhmiltä, eikä laista.
Direktiivien, standardien ja järjestelmien moninaisuus aiheuttaa tietenkin raportoijille haasteita, mutta niiden asteittainen yhtenäistäminen on jo näköpiirissä. Toisaalta eri lähteistä tulevat vaatimukset ovat jo nykyisellään melko yhteneviä ja tietoja täydentämällä raportoijat saavuttavat samaan aikaan monia tavoitteitaan. Esimerkiksi uuden GRI-standardin edellyttämien tietojen ja tunnuslukujen avulla raportoijat voivat laatia tulevan kirjanpitolain mukaisen hallituksen toimintakertomuksen. Oleellisia muutoksia on toki monia. Vapaaehtoisuus vähenee ja pakollisten tietojen osuus ja monipuolisuus kasvavat. Samalla laadun varmistus lisääntyy, kun ulkopuolinen tietojen varmennus tulee pakolliseksi.
Muutoksia tulee paljon, mutta aikaa valmisteluille on riittävästi, jos lähtee liikkeelle ajoissa. Varhainen ja selkeä suunnitelma aikatauluineen lievittää turhaa paineen tuntua.
Aina on myös hyvä muistaa, mihin tällä kaikella pyritään. Raportointi ei ole mikään itseisarvo, vaan sen avulla osoitetaan tilanne, saavutettu edistyminen ja tulevat kehitystoimet. Kokonaiskuva on vielä suurempi: tavoittelemme entistä parempaa maailmaa ja kestävämpää kehitystä. Suomi on tutkitustikin yksi yritysvastuun edelläkävijämaita ja myös raportoinnissa mallioppilas. Vastuullisuus on kilpailuvalttimme, jota on syytä ylläpitää ja vahvistaa.